Suomen Kiovan suurlähetystön vuoden 2009 toisella vuosipuoliskolla järjestämät kulttuuritapahtumat ovat painottuneet Suomen historiaan (Pultavan taistelua koskenut seminaari yhdessä Ruotsin suurlähetystön kanssa, Henrik Meinanderin "Suomen historia"-teoksen ukrainankielisen käännöksen julkistaminen). Tapahtumat saivat arvoisensa päätöksen joulukuussa Raja 1918-elokuvan esittämisen myötä. Kutsuvierasnäytäntöön olivat Suomesta saapuneet myös elokuvan ohjaaja Lauri Törhönen ja elokuvan taustalla aikakauden historian asiantuntijana vaikuttanut professori Max Engman.
Suomalaisten vieraiden ohjelmaan kuului käynti Oleksandr Dovzhenkon mukaan nimetyllä valtiollisella elokuvastudiolla, jossa voitiin vertailla ukrainalaisen ja suomalaisen elokuvatuotannon eroja ja yhtäläisyyksiä. Vierailuun kuului myös tutustuminen hyvin mielenkiintoiseen Dovzhenkon museoon.
Elokuvastudiovierailun jälkeen professori Engman luennoi Kiovan Mohila Akatemiassa keskittyen imperiumien hajoamiseen ja uusien valtioiden syntyyn ensimmäisen maailmansodan seurauksena ja siihen liittyvään rajojen luomisproblematiikkaan.
Luennon jälkeen koitti kutsuvierasnäytös elokuvateatteri Kiovassa. Elokuva keräsi salin lähes täyteen yleisöä, joka vaihteli historioitsijoista kansanedustajiin ja opiskelijoista elokuva-alan vaikuttajiin sekä muihin aiheesta kiinnostuneisiin.
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1918, jolloin vastaitsenäistyneen Suomen nuori upseeri määrätään pieneen itäsuomalaiseen kylään rakentamaan raja Suomen ja Neuvosto-Venäjän välille, paikkaan, jossa rajaa ei koskaan ole ollut. Upseeri joutuu vaikean paikan eteen valitsemaan ihmiset, jotka saavat rajan ylittää ja ne, joita ei rajan yli päästetä
Vaikka elokuvan tapahtumat sijoittuvat yli 90 vuoden päähän, se on yhä ajankohtainen monissa Euroopan maissa rajakysymysten ja ihmisten vapaan liikkuvuuden muodossa.
Elokuvan jälkeen syntyi vilkas keskustelu, kun yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä Törhöselle ja Engmanille. Kiitoksia virtasi hienosta elokuvakokemuksesta ja pyyhkipä muutama kyyneliäkin lopputekstien aikana. Keskustelua herättivät sekä elokuvan tekemiseen vaikuttaneet syyt että aikakauden historia, kuten myös rajaan ja ihmisten liikkuvuuteen liittyvät kysymykset. Edustusto tutkii eri mahdollisuuksia saada elokuva joko kaupalliseen levitykseen tai muita mahdollisuuksia saada elokuvalle enemmän ukrainalaisyleisöä.
